Samoihin aikoihin, kun koulurakennus valmistui 1925, rakennettiin järven rantapenkereelle kaksikerroksinen asuinrakennus (rakennus n:o 5) , joka oli tarkoitettu kahdelle perheelle. Rakennuksen pohjoispäädyssä asui koulunjohtaja ja toisessa päässä kaksi upseerin perhettä. Pitkäaikaisimpia asukkaita olivat koulunjohtaja everstiluutnantti Martti Vihman, talouspäällikkö kapteeni Albert Rosenholmin ja opettaja Eino K. Toivosen perheet. Muutaman vuoden ajan rakennuksessa asui Päällystökoululla opettajana toiminut saksalainen majuri Wilhelm Brückner.  

Rakennuksen vierestä johti portaat rantaan laiturille, jonka päässä oli kalastuskoppi. Asukkaiden viihtyisyyttä lisäsi rantapenkereen päällä pieni paviljonki.  

 Vaikka rakennus liitettiin kaukolämpöön lämpökeskuksen valmistuttua, rakennukseen tuli vain kylmä vesi. Jokaisessa asunnossa oli asukkaiden hankkimana pieni boileri, jonka käyttökustannuksista vastasi asukas. Myöskään rakennuksessa ei ollut suihkua, vaan asukkaat saivat koulunjohtajan erikoisluvalla käyttää Omenatalon (Rakennus 11) saunaa.

Rakennuksen lattiat olivat 1970-luvulla jo niin vinot, että irtokaapin  nurkan alle tarvittiin 5 cm:n palikat, että kaappi olisi ollut suorassa. Lapset saattoivat leikkiä laittamalla yhdeltä seinustalta leikkiauton lattialle, niin leikkiauto kiihdytti vastapäiseen seinään.

Taistelukoulun aikana koulunjohtajat eivät enää asuneet koulun alueella, joten myös johtajan asunto jaettiin kahden perheen asunnoksi. Rakennuksessa oli vuoteen 1980 rakennuksen alakerrassa toimiva hiilikattila, joka lämmityksestä vastasivat Puolustusministeriön rakennustoimiston palkkaamat lämmittäjät. Asuntoihin tuli kylmä vesi, mutta jokainen asukas joutui itse hankkimaan boilerin, jonka  Asuinrakennus peruskorjattiin 2000-luvun alussa ja rakennukseen sijoitettiin toimisto- ja luokkatiloja. Vasta tässä yhteydessä rakennukseen saatiin lämmin vesi.

Taistelukoulu nimesi rakennuksen “Vihmalaksi” eversti Martti Vihman (vuoteen 1933 Wichmann) mukaan. Vihma toimi Päällystökoulun johtajana 1931-1940.